MH-luonnekuvaus

Käytin Niilon vuonna 2014 luonnekuvauksessa Riihimäellä, mutta tuolloin jouduin keskeyttämään luonnekuvauksen, koska nuori Niilo ei palautunut haalarista. Tuolloin asia jäi kaivelemaan paljon siitäkin syystä, että vein Niilon näin jälkikäteen ajateltuna huonona ajankohtana kuvaukseen. Niilo oli nuorempana epävarmuuden vuoksi saanut näyttelystä EVA:n ja kuvaus sattui samalle vuodelle, jolloin epävarmuutta oli edelleen. Niilon tyypillinen epävarmuuden näyttötapa on tarpeeton louskuttaminen. Josko se epämieluisa juttu menisi sillä tavalla pois? 😂

23.4.2016 palasimme jälleen Riihimäen maisemiin ja kuvaushommiin. Niilon sisko Didi kuvattiin aamulla ennen Niiloa ja olihan se hienoa katsottavaa. Didi on hyvin palautuva ja tasapainoinen tyttönen. Useampi ihminen olikin kiinnostunut, että mistä tämä koira on peräisin. Taas sai Miiaa kasvattajana kehua.

Niilon vuorolla kuuluikin sitten muutamia kommentteja, että onko nämä muka sisaruksia 😃 Niilon kuvauksessa oli hyvin tyypillinen Niilo. Pehmeä uros, jolla edelleen hieman sitä epävarmuutta. Testosteronia enemmän kuin lääkäri määrää. Arjessahan epävarmuus näyttelee todella pientä roolia, sillä harvoin koiraa paineistetaan tuohon pisteeseen. Arjessa Niilo on helppo koira, jonka voi ottaa ilman huolta mihin tahansa. Niilo tykkää lapsista ja tämä on minun työssäni erityinen plussa, koska koira voi olla mukana rauhoittavana tekijänä monesti haastavissa ryhmissä.

Niilo on joissakin tilanteissa melko  omaehtoinen ja tämä näkyi jälleen esimerkiksi käsittelyssä. Niilo antoi kuvaajan aluksi käsitellä, mutta peppupuolelle siirryttäessä väisti pois ja kuvaaja totesi, että ei tee käsittelyä loppuun. 1c kohdasta siis 1.  Sama tilanne oli viimeksi. Niilo ei kuitenkaan murissut, mutta ilmoitti selkeästi, että ei aio olla tutkittavana sen enempää. Tämä on Niilolle tyypillinen tapa toimia. Haluaa ennemmin itse tulla rapsutettavaksi. Töissähän Niilo on nukanani ja nuoret saavat kupsutella, miten lystäävät. Näyttelyissä Niilo selviytyy käsittelystä hyvin, mutta ei niiden kivesten käsittely ventovieraan toimesta nyt selkeästi mieluisinta puuhaa ole.

Arviointilomake jakautui seuraavasti:

Kontakti

1a 4

1b 3

1c 1

Leikki 1

2a 2

2b 2

2c 1

Takaa-ajo ja tarttuminen

3a 3

3b 2

3a toinen kerta 3

3b toinen kerta 2

Aktiviteettitaso

4. 2

Etäleikki

5a 3

5b 1

5c 1

5d 1

5e 1

Yllätys

6a 4

6b 2

6c 2

6d 3

6e 2

Ääniherkkyys

7a 5

7b 2

7c 4

7d 3

Aaveet

8a 2

8b 3

8c 3

8d 1

8e 1

Leikki 2

9a 1

9b 1

Ampuminen

10. 4

Kuvaus suoritettiin siis loppuun. Haukkua saatiin kuulla reilusti ja koko pihapiirin tolpat merkattiin varmasti! Pidemmittä puheitta laitan tähän linkin videokansioon, josta saa kurkata kuvauksen etenemistä.

Niilon videot.

Niilon vuosi 2015!

Vuosi 2015 toi tullessaan paljon mukavia muistoja, joita on kiva tässä uuden vuoden alussa muistella. Blogin puolella on ollut hiljaista, mutta päivitellään taas nyt kerralla hieman enemmän. Niilo sisaruksineen saavuttivat kolmen vuoden iän marraskuussa ja kyllä nämä taitavat nyt sitten aikuisia olla. Niilo on ainakin uhmansa uhmaillut ja nykyään elellään melko seesteistä elämää. Tollerin kanssa tietysti vauhtiakin riittää. Niilo pääsee ajoittain mukaani töihin nuoria viihdyttämään ja kyllä on showpoika elementissään. Niilo on helppo ottaa mukaan kun osaa käyttäytyä asiallisesti. Niilo on sopeutunut hyvin uuteen kaupunkiin ja erityisesti uuteen kotiin, johon elokuussa muutimme.

Messilän valloitus!

Didi ja Niilo Hiidenvuorella jylhissä maisemissa!

Viime vuosi oli Niilon ehdottomasti huikein näyttelyvuosi. Näyttelyitä ei kertynyt kuin neljä kappaletta, mutta tulokset olivat sitäkin parempia. Niilo täräytti neljästi ROP-sijoitukseen, josta ei voi kyllä olla kuin positiivisesti yllättynyt. Kahdessa näistä näyttelyistä Niilo sai komeilla ROP -kehässä siskon Didin kanssa, joka oli kyllä miellyttävä kokemus. On meillä hienot punanutut <3 Mukavat muistot jäivät myös erityisesti Rovaniemen reissusta, jossa tavattiin sisaruksia omistajineen runsain mitoin. Moonstoneja oli paikalla runsaasti ja pääsimme myös sijoituksille ryhmissä kasvattajaryhmänä. Hienoa sakkia. Kiitos Miialle näistä upeista otuksista.

Niilo ja Didi toistamiseen ROP/VSP vuonna 2015!

Näyttelyiden lisäksi olemme treenailleet omatoimisesti agilityä ja noutotyöskentelyä. Olisihan se hienoa, että saisi jossakin vaiheessa tuon riistainnon taivaisiin, että voitaisiin havitella FI MVA -titteliä, joka nyt ulkoisilla avuilla olisi ansaittu. Mutta jätetään tuo nyt vielä haaveiden tasolle,

Vuosi 2016 tuo meille toivottavasti onnea ja menestystä, mutta erityisesti terveyttä. Niilo on ollut terve tolleri, jonka kanssa elämä on ollut melko helppoa. Sen kummempia vaivoja ei ole ollut ja toivotaan, että niiltä säästytään jatkossakin. 

Välillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita on nimittäin runsaasti!

Toivotaan, että minäkin nyt hieman aktivoituisin ja päivittelisin hieman aktiivisemmin. Olikohan tuo nyt se kuuluisa uuden vuoden lupaus? ;)

Kesälomaterkut!

Helteet hellivät muutaman päivän, mutta muuten nuo kelit ovat olleet aika kurjia. Niilon kannalta tietysti mukavaa, että ei ole niin kuuma. Meidän arkeen kuuluu lenkkeilyä, uimista ja rentoutumista. Jäämme Niilon kanssa toistaiseksi Lahteen, sillä ostin asunnon täältä. Muutto tapahtuu heinäkuun aikana.

Lisäilen kuvia meidän touhuiluista. Vierailimme Hennan ja Didin luona kesäpäivää viettämässä jokin aika sitten ja nuo kuvat nyt ovat vielä lisäämättä.

Syksyä odotellaan niin päästään taas aksailemaan Niilon kanssa.

Uusia tuulia ja ryhtiliike!

Moikka pitkästä aikaa! Ihan hävettää, että blogin pitäminen on jäänyt näin heikolle tasolle, mutta otetaan nyt niskasta kiinni! Mistähän sitä sitten aloittaisi..

Asustelemme Niilon kanssa nykyisin Lahdessa ja tutustumme hiljalleen uusiin ympyröihin. Olemme viihtyneet uudessa kotikaupungissa ja Niilokin on sopeutunut hyvin. Muutettuamme Lahteen marraskuussa Niilo sisaruksineen saavutti kunnioitettavan aikuisiän eli nuo "lapsukaiset" ovat nyt sitten kahden vuoden ikäisiä. Kyllä toi aikuisuuteen siirtyminen myös aikamoisia kokeilujaksoja, joiden kanssa tässä on nyt sitten tuskasteltu. Niilo on ollut aina 100% varma, joten olen helposti voinut pitää irti lenkeillä. Pari kertaa päätti joulun tienoilla kokeilla äipän hermoja karkaamalla toisen koiran luokse metsälenkeillä. Taas on kovasti tehty töitä ja alkaa hiljalleen vaikuttamaan positiivisesti. Yhä enemmän uskallan taas luottaa ja antaa olla irti.


Korkkasimme kevään aikana myös MEJÄ-kauden ja näyttelyt avoimessa luokassa. Metsään menimme ns. kylmiltään ja AVO3 sieltä kotiin tuliaisina. Näyttelyistä onnistuimme saamaan toisen ROP-sijoituksen ja sitä kautta sen odotetun toisen SERTin. Oli kyllä hieno tunne pyörähtää ROP-kehässä Hennan ja Didin kanssa! Sisarukset ovat kyllä niin samasta puusta veistettyjä.

Meillä alkoi Niilon kanssa ensimmäinen kesäloma ja töihin palaan vasta elokuussa koulujen alkaessa. Vietämme kesää Lahdessa ja Kouvolassa. Toivottavasti ehdimme näkemään myös koiratuttuja ja erityisesti Niilon sisaruksia. Minulta jäi porukkatapaaminen väliin, mutta voihan sitä muutenkin treffailla! Nyt otamme rennosti, uimme ja nautimme elämästä! Blogia aion myös päivittää ahkerammin! ;)

Koiramainen viikonloppu!

Taas oli viikonloppu buukattu täyteen koiraharrastuksia. Lauantaina Niilo pyörähti Kotkan KV -näyttelyssä ja  minä vedin jälkiä metsään sunnuntain MEJÄ -koetta varten. Tekemistä on siis riittänyt!

Kotkassa Niiloa esitti Minka Nuutinen, joka ei ollut Niiloa aiemmin tavannut. Minka suoriutui Niilon kanssa hienosti tuloksella NUO ERI1 SA. Hieman Niilo oli jännittynyt ja tämä näkyi myös arvostelussa sekä PU -kehässä. Siellä keskittyminen herpaantui ja Niilon teki mieli pyörähdellä piruetteja ringissä juoksemisen sijasta. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Niilo suoriutui ventovieraan ihmisen käsissä näinkin hyvin. Taitava handleri siis! Kiitos Minka! :) Virpi oli näpsinyt myös pari kuvaa Kotkasta niin laitetaanhan esille!

Sunnuntai startattiin klo 7:30 oman seuramme eli Länsi-Kymen Kennelyhdistys ry:n kokeessa. Laukauksensietotestin Niilo suoritti mallikkaasti ja meille arvottiin päivän ensimmäinen AVO-jälki. Maasto oli pääosin helppokulkuista ja kuivaa. Löytyi sieltä kolmannelta osuudelta onneksi myös juomapaikka ;) Niilo lähti ensimmäiselle osuudelle rauhallisesti ja hieman tarkastellen. Ensimmäinen kulma toi meille haastetta ja Niilo ei löytänyt tarkasteluista huolimatta jäljen suuntaa. Niilo lähti paluujäljelle, josta hukka. Muuten suoritus oli hieno! Niilo tänään AVO2 38p.

Tuomari: Jarno Hynninen, ohjaaja Henna Kuikka.

Jäljestämishalukkuus (6) 5 pistettä

Jäljestämisvarmuus (12) 8 pistettä

Työskentelyn etenevyys (10) 6 pistettä

Lähtö, kulmat, makaukset (14) 12 pistettä

Käyttäytyminen kaadolla (3) 3 pistettä

Yleisvaikutelma (5) 4 pistettä

"Ohjattu alku, makuun nuuhkaisu ja rauhallista vauhtia matkaan. Ensimmäisellä osuudella vielä haetaan verijälkeä ja tehdään tarkastuslenkkejä kummallekin puolelle. Kulmalla lenkkejä enemmänkin, makuu löydetään ja merkataan, mutta kulma ei selviä, paluujälki ja hukka. 2. ja 3. osuus mennään tarkasti jäljellä, sorkalle tullaan suoraan ja se nuuhkitaan. 2. makaus osoitetaan selvästi. 2. kulma selviää nopeasti rengastamalla. 1. osuuden hakemisen jälkeen jäljestys muuttuu varmaksi. Lupauksia antava koesuoritus jälkiparilta."

Raskaan työn raataja.

Koiramainen kesän aloitus!

Päivitellään kuulumisia taas pitkästä aikaa. Olemme muuttaneet kesäksi taas Kouvolan seudulle ja vietelleet täällä kesän aloitusta. Lämpimiä päiviä on riittänyt, mutta sateistakin olemme saaneet nauttia.

Olemme treenailleet monipuolisesti eri lajeja, mutta kesän aikana keskitymme mejäilyyn ja taipparitreeniin. Olin ilmoittanut Niilon noutajien taipumuskokeeseen hyvien treenien pohjalta, mutta jouduin perumaan ilmoittautumiset. Niilon riistatyöskentely vierailla riistoilla, vieraiden ihmisten ja erilaisten hajujen ympäröimänä on ollut suorastaan ala-arvoista. Kotona toimitaan hienosti, mutta muissa tilanteissa ollaan ihan kuin ei oltaisi riistaa koskaan nähtykään. Tästä johtuen treenailemme yhä edelleen määrätietoisesti kohti tavoitetta. Kokeisiin ehditään myöhemminkin. :)

Starttasimme MEJÄ-kauden 1.6. Kääpälässä oman seuramme Länsi-Kymen Kennelyhdistys ry:n ja Kääpälän Seudun Metsästysyhdistys ry:n kokeessa. Ilma oli onneksi siedettävä eikä kova helle painanut päälle. Koepäivänä pääsimme nopeasti jäljelle ja iltapäivän lämmössä saatiin lepäillä majalla. Niilo suoriutui ensimmäisestä kokeesta mielestäni mallikkaasti tuloksella AVO2 33p.

Tuomari: Pasi Kemppainen, ohjaaja Henna Kuikka.

Jäljestämishalukkuus (6) 3 pistettä
Jäljestämisvarmuus (12) 5 pistettä
Työskentelyn etenevyys (10) 5 pistettä
Lähtö, kulmat, makaukset (14) 14 pistettä
Käyttäytyminen kaadolla (3) 3 pistettä
Yleisvaikutelma (5) 3 pistettä

"Tarkka alun tutkinta ja ohjattuna jäljelle.Innokas koira aloittaa 
pääosin maavainuisen täysin itsenäisen työskentelyn edeten 
reipasta vauhtia.1.osuuden alkupuolella laaja tarkastuslenkki ja 
toinen pienempi tarkastus osuuden puolivälissä,muuten varsin 
suoraviivaista etenemistä.1.kulma jäljen mukaisesti makuu hyvin 
osoittaen.2. ja 3. osuudella kokemattomuus näkyy ja tehdään 
useita etenemistä hidastavia tarkastuksia.2.osuuden puolenvälin 
jälkeen lisäksi laajat tarkastukset jäljen molemmin puolin ja lopulta 
paluujäljelle hukan arvoisesti.2.kulmalla suunnan 
tarkistus ,makuun osoittaa erinomaisesti.Kaatoa haetaan ensin 
ilmavainulla mutta vasata veriuran avulla se löytyy ja 
kiinnostaa.Lisää kokemusta niin varmuus paranee.Ohjaajalla täysi 
luotto koiraansa."

Viime viikonloppuna olimme Tollerileirillä Jämsän Himoksella. Leirille osallistuivat myös Niilon siskot Didi ja Stella. Yövyimme samassa mökissä Didin ja omistajansa Hennan kanssa. Meillä oli oikein luksusta kun tilaa oli riittävästi eikä ollut huolta koirien keskinäisestä toiminnasta. Didi oli aloittanut juoksut, joten huolehdimme vain, että nuuskuttelut jäivät vähemmälle. Niiloa ei kyllä juurikaan Didin liehittelyistä huolimatta kiinnostanut siten, kuinka olimme pelänneet. :)

Löylyissä rankan päivän jälkeen! ;)

Mä tulisin täältä tän veikan viereen katteleen!

Osallistuimme sisarusparven kanssa NOU-ryhmään, jossa treenailtiin sekä dameilla, että riistalla. Lauantaina treenailimme aamupäivästä perusjuttuja dameilla sekä kanityöskentelyä. Treenikani oli iso ja musta, joten epäilin tämän tuottavan meille haasteita. Sain houkutella Niiloa melko paljon ja vaatia siltä kanin palauttamista. Kyllä se sieltä loppujen lopuksi sitten kannettiin ja ihan kivalla otteellakin.

Lauantaina iltapäivästä teimme vesityötreeniä ja tämä meni meiltä hyvin. Ranta oli kaislainen, mutta matala. Niilo suoriutui treenistä hyvin sekä dameilla että lokilla. Ote lokista tulisi olla parempi, mutta ison lokin tuominen on Niilolle melko uusi jännä. Teimme noudot myös kaislikossa, josta Niilo nouti hyvällä innolla ja nätisti palauttaen. Vene ei jännittänyt yhtään ja hommat sujuivat kuin konkarilta. 

Tyytyväinen mamma!

Sunnuntaina treenailtiin hakuruutua ja Niilon työskentely variksilla oli heikkoa. Varis löytyy kyllä, mutta ylös sitä ei oteta kuin kehoituksella. Niilolla on hyvä kanto-ote, mutta äidille on kiva vähän ryttyillä.. Noh. Treeniä lisää vaan. 

Sunnuntaina kävimme sisarusparven kanssa uimassa ja riekkumassa ennen kotiin lähtöä. Kyllä oli taas lystiä :)

Kiitos Hennalle ja Eevalle sekä lukuisille muille mukavasta leiriseurasta! Ensi vuonna kenties uudestaan ;)